Vaellusten varustelista

Ensimmäinen iso vaellukseni oli Nepalin Himalajalla 2016, jolloin lueskelin monia blogeja, artikkeleja ja selasin varmasti satoja tunteja verkkokauppojen valikoimia mitä tuli vaellusvarusteisiin. Mikä on hyvä, mikä riittävä, millä pärjää, minkä painoinen on hyvä, minkä tilavuus on riittävä, minkä laatu on hyvä, minkä laatu on parempi. Tuotteiden valikoima on loputon ja tuntui haastavalta päättää mitä ostaa kun kaikkia tuotteita promotaan ja kehutaan parhaiksi. Mistä tällainen tavis voi tietää millä varusteilla pärjää? Päätin silloin vaan ostaa ja kokeilla. Jos menee vikaan niin sitten korjataan ja ostetaan parempaa tilalle.

Vaelluskengät

Eniten minulle kehuttiin Meindlin vaelluskenkiä, joita silloin menin innokkaana testaamaan kauppaan. Monia eri malleja sovitellessani tajusin, etteivät ne sovi oman jalan lestille sitten ollenkaan. Aloin kokeilemaan muita ja löysin Haglöfsin vaelluskengät, joilla vaellan edelleen. Tähän päivään mennessä olen laskenut niiden aiheuttaneen yhden rakkulan jalkoihini. Eivät ole kaupan kalleimmat, eivätkä kehutuimmat, mutta istuvat omiin jalkoihini juuri siten miten kaipasinkin. Eli suositukseni on mennä kaupoille kokeilemaan. Toki hyvä ottaa huomioon kenkien valinnassa tulevat vaellukset ja mitä kengiltä tarvitsee.

Goretex ja vedenpitävyys toki hyvin tärkeitä ominaisuuksia, jotta kintut pysyvät pitkilläkin vaelluksilla kuivina ja lämpiminä. Pohjan kovuuden kanssa hyvä myös olla tarkkana. Omissani on hieman tukevampi pohja, mikä mahdollistaa mm. juuri Himalajan tyyppisessä vuoristossa helpon liikkumisen kivien ja juurakkojen päällä siten, etteivät ne väsytä jalkapohjaa. Kerro kaupassa mihin tarkoitukseen kenkiä haet ja muista käydä kokeilemassa useita kenkiä. Muista myös, että kaikki kengät vaativat sisäänajon ja hyvätkin kengät saattavat hiertää ensimmäisiä kertoja. Ja muista myös, että voi olla, että kengät ovatkin hyvin erilaiset maastossa eivätkä olekaan hyvät jalkaan. Eli summa summarum, tee parhaasi, jotta saat hyvät ja jalkaasi sopivat kengät, mutta pidä mielessäsi, että kaupassa kävely kengillä on aivan eri asia kuin maastossa ja kengät saattavat yllättää vaelluksilla.

Vuorikiipeilyssä ei käytetä vaelluskenkiä vaan ns. ylävuoristokenkiä. Nämä ovat sitten jo asia erikseen niin perus vaellukseen ei tällaisia kannata hankkia. Ylävuoristokenkien varsi on normaalia vaelluskenkää pidempi, koko kenkä kovempi ja painavampi ja näihin saa hyvin iskettyä jääraudat kiinni kun päästään lumirajalle tai jäätikölle. Näitä myös käytetään usein jääkiipeilyssä.

Vaelluksilla on hyvä olla myös aina ns. taukokengät mukana. Toiset suosivat Crocseja, toiset varvassandaaleja tai kevyitä tennareita. Valinta on sinun, mutta kannattaa miettiä niiden painoa, ettet ota painavimpia kenkiäsi mukaan. Nepalissa otin itse vielä huomioon sen, että pesutilat olivat aika likaiset niin otin taukokengiksi varvassandaalit, minkä kanssa painelin myös suihkuun, säästäen jalkani sieniltä.

Vaatteet

Hyvä taas lähtökohtaisesti miettiä missä tai minne menee vaeltamaan ja mihin tarkoitukseen vaatteita hankkii. Yleisesti on hyvä olla vaellushousut, jotka ovat kovempaa materiaalia ja pitävät vettä ja tuulta enemmän kuin normaalit jumppatrikoot. Hyvä olla myös kuorihousut erittäin huonoja kelejä ja sadetta varten. Itselläni tällä hetkellä taitaa olla kolmet perus vaellushousut ja yhdet Rab-merkin kunnon goretex-kuorihousut pitkällä sivuvetoketjulla (helpottaa vuorilla jäärautojen ja ylävuoristokenkien päälle laittoa kun ei tarvitse housuja riisua + antavat mukavasti ilmaa jos keli käy lämpimäksi).

Lisäksi hyvä olla kerrastovaatteita eli kerrastokalsarit ja pitkähihainen paita. Itse suosin merinovillaa (ei haise, eristää hyvin ja pitää lämpimänä) ja kevyempänä kerrastona teknistä kerrastoa. Suosin sukkien ja huivin/buffin valinnassa myös merinovillaa. Topit ja paidat kannattaa olla sporttivaatteita (eristävät ja hengittävät hyvin) ja taas näitäkin saa merinovillaisena, GO merinovilla! Naisten on hyvä ottaa huomioon se, ettei vaelluksilla tarvitse näyttää kauniilta eikä vaatteiden kannata olla kisakireitä. Itse suosin hyvin istuvia, mutta hieman väljiä vaatteita. Näiden kanssa on huomattavasti mukavampi liikkua kuin kireiden vaatteiden kanssa. Mutta jos tosiaan haluaa olla haisematta vaikkapa 4 päivän vaelluksen aikana kun ei pääse suihkuun, kannattaa suosia merinovillaa.

Takkeja on joka lähtöön ja itseltänikin niitä löytyy monta ja moneen tarkoitukseen. Luottotakkini on Haglöfsin kuoritakki mikä on goretex eli pitää täysin veden loitolla. Tässä kuoritakissa myös kainalotuuletusaukot, jos keli käy liian kuumaksi. Lisäksi hyvä olla untuvatakki ns. taukotakkina kun pysähtyy varsinkin viileämmällä kelillä ja kaipaa lisälämpöä samalla kun tuuli kuivattaa hien. Tämä itselläni on Rab-merkin untsikka, muistaakseni 750 fill powerin untuvalla. Näitä googlailin aikoinaan toiset sata tuntia ja selvittelin mikä tuo untsikoiden fill power oikeastaan on. Helppo muistisääntö on, että mitä korkeampi fill power arvo, sitä laadukkaampi takki on. Takki on tällöin lämpimämpi ja kevyempi kuin pienempiarvoinen takki. Oma takkini painaa muistaakseni noin 300g.

Tulen myös nyt ja jatkossa puhumaan paljon siitä mitä mikäkin painaa, sillä kun pakkaat ensimmäistä kertaa rinkkaa, ymmärrät sen miten joka ikisestä tavarasta tulee sitä painoa. Näiden jälkeen alat todennäköisesti miettimään enemmän tavaroiden painoa ja haluat minimoida tuotteiden painon ja ostaa kevyempiä. Hyvä huomio myös siinä on se, että yleensä mitä tulee vaelluskamoihin, mitä kevyempi sitä kalliimpi. Eli rahaa näihin saa kyllä palamaan. Itselläni kuten monilla muillakin on vielä välitakkeja esim. softshell-takki tai fleecetakki/paita. Näitä kaikkia voi pitkälti käyttää samanaikaisesti ja päällekkäin. Ajatus on se, että jokaisella kerrastolla on oma funktionsa ja kelien mukaan niitä voi joko lisätä tai riisua. Ikävää olisi omistaa yksi takki, joka on niin lämmin, että pärjäät vaikka -40 asteessa, mutta sen alla ei mitään muuta jos kelit muuttuvatkin. Lapissa tuli hyvin nyt kesällä huomattua se, kuinka kelit muuttuvat kokoajan ja kerrastoja piti vähän väliä lisätä ja poistaa.

Pipoja, buffeja, lippiksiä, hanskoja kannattaa miettiä myös tarpeeseen ja toistaen itseäni, myös pipoissa suosin merinovillaa. Lapinkin tuntureilla tuulee kesäisinkin aika paljon niin jos korvat ovat herkät, on hyvä omistaa joko buffi (kannattaa googlata buff) tai jokin panta korvia suojaamaan. Talvivaelluksissa eritoten hyvä miettiä pipon ja hanskojen ominaisuuksia ja missä lämpötiloissa milläkin pärjää. Kenkiin ja hanskoihin on olemassa myös varpaiden ja sormien lämmittimiä, mitä itse kannan kylmiin oloihin mukana. Näiden lämmitysteho on todella hyvä (muistaakseni 50c noin 6h ajan).

Rinkka, makuupussi, makuualusta ja teltta

Omasta varastosta löytyy päivärinkka 37l ja isompi rinkka 60l. Rinkkojen tilavuus ilmoitetaan litroina, paljonko sinne sisään mahtuu tavaraa. 60l rinkan kanssa jo vaeltaa helposti pidemmän ajan. Jos vaellat ystävän kanssa, on hyvä optimoida mitä tavaraa tarvitsette yhdessä ja jaatte mm. ruuat ja ruokatarvikkeet keskenään. Olin ystäväni kanssa Nuuksiossa juhannuksena ja hän lainasi pientä rikkaani. Jotta saimme painot jaettua, sovimme minun kantavan telttaa ja isoja tavaroita, jotka mahtuivat isompaan rinkkaani ja hän kantoi painavampia ruokatarvikkeita, jotka saimme ahdettua pienempään tilaan. Rinkkaan kannattaa aina ostaa myös suojapussi sateen varalle ellei rinkan mukana sellaista tule. Rinkka on vähän sama kuin kengät, käy kokeilemassa mikä sopii selällesi. Kaupoissa myyjän kanssa voitte laittaa painoa rinkkaan sisään niin saat todenmukaisen tunteen miltä se tuntuu selässä. Rinkkojen sisälle pakkaan kaikki tavarat yleensä vielä vedenkestäviin pakkauspusseihin, jotta varmasti säästyn tavaroiden kastumiselta jos tulee pahakin keli vastaan.

Makuupussin kanssa mokasin itse aikoinaan ja ostin liian edullisen = liian kylmän kesäpussin. Kuumina kesäpäivinä pärjää oikein hyvin niinkuin pärjäsin Nepalissakin vaatekerrasto päälläni nukkuessa. Lapissa Kilpisjärvellä nyt heinäkuussa yölämpötila putosi nollaan ja olin aivan jäässä vaikka päälläni oli myös untuvatakkini. Laitoin viikko sitten uuden kolmen vuodenajan makuupussin tilaukseen; Rabin untuvapussin, joka itseasiassa on huomattavasti lämpimämpi kuin nykyinen kesäpussini, mutta painaa silti vähemmän, koska on untuvaa. Tämä on sellainen missä ei olisi kannattanut säästää varsinkin kun tykkään nukkua lämpimässä (kesällä asuntoni lämpöpatteri oli rikki eikä mennyt pois päältä ja huoneistossani oli +31 mikä oli oikein sopiva lämpötila mielestäni)! Talveksi tulen itse tarvitsemaan erikseen talvimakuupussi, minkä kanssa pärjää kunnon pakkasilla.

Riippuen vaelluksista ja niiden ajankohdista, saatat hyvin pärjätä yhdellä makuualustalla. Suosittelen ilmatäytteisiä 3 vuodenajan käyttöön (hyvä huomioida taas käytettävyys, paino ja pakkauskoko). Talvea varten voi ostaa järeämmän makuualustan, mikä eristää maan kylmyyttä paremmin kuin 3 vuodenajan alusta.

Teltta ostetaan tarpeeseen ja hyvä tämänkin kanssa miettiä milloin ja missä vaellat ja vaellatko yksin vai jonkun kanssa. Itseltäni löytyy MSRn kahden hengen kupoliteltta, joka on oikein näppärä ja kevyehkö (2,5kg) eli helppo kantaa vaelluksilla. Tunneliteltat sopivat kupolitelttaa paremmin taas esim. tuulisille paikoille, kuten tuntureille.

Retkikeittimet ja ruokatarvikkeet

Retkikeittimiä yleisesti löytyy joko sprii-keittimiä (yleensä Trangia) tai kaasukeittimiä. Jos et halua ostaa retkikeitintä ja tiedät vaellusreitillä olevan tulentekopaikkoja, voit toki ostaa esim. ruostumatonta terästä olevia retkikattiloita ja tehdä tulella niiden kanssa ruokaa. Näiden kamojen kanssa sama juttu kuin muidenkin, itse tarkkailen näiden painoa ja ostan yleensä näppärän kokoisen ja kevyen. Retkiruuan ei tarvitse olla gourmeta enkä lähtisi pitkälle vaellukselle rinkassa kantamaan vaikkapa muurikkapannua mukanani.

Toki ruokailu on jokaisen oma asia ja jokainen ottaa sitä mukaan mistä tykkää ja mikä menee alas. Real turmatilla on todella herkullisia retkiruokia (hintaa niillä myös on) ja pakkaus on erittäin kätevä kun riittää, että keität kuuman veden ja kaadat sen pussiin niin avot, ruoka on valmis. Nämä ovat pakastekuivattuja ja huomattavasti laadukkaampia ja ravinteikkaampia ruokia kuin vaikka pussinuudelit. Aamupalaksi itse tykkään syödä puuroa ja ajatuksissani on ostaa kasvikuivuri millä kuivaisin seuraaville reissuille omat hedelmät, kasvikset ja lihat mukaan. Kuivatessa niiden neste haihtuu, niistä tulee kevyitä ja hyvin säilyviä. Retkellä kun dippaat ne uudelleen nesteeseen, keräävät ne nesteen ja niistä tulee ”lähes” tuoreenomaisia.

Snacksien kanssa mokasin viime vuonna kun lähdin vuorikiipeilemään Alpeille. Ostin korkeaenergiapitoisia ja proteiinipitoisia patukoita ja energiageelejä. Olin tarkkana painon ja ravintoaineiden kanssa mikä oli hyvä, mutta ne oli niiiiiiin makeita, että hädintuskin sain niitä kurkustani alas nälissäni. Näistä muistoista viisastuneena kannan nykyään herkullisia herkkuja mukana mistä saa energiaa matkassa. On myös olemassa paljon vaellusherkkuja, jotka kuulemma maistuvat hyvältä. Näitä en ole vielä ehtinyt maistamaan, mutta näistä mainittakoon mm. Noshtin herkut, joita todella moni promoaa.

Ruokailua varten sporkit (spoon fork) ovat mitä mainioimpia ja niitä löytyy laatikoistani. Lapin reissua varten ostin myös sisääntaitettavat silikonimukit esim. aamukahvia varten ja ne osoittautuivat myös todella hyviksi.

Muut härpäkkeet

Omalla listallani on aina tarvittavat ensiaputarvikkeet kuten rakkolaastareita, särkylääkkeitä, epipen, sideharsoa. Ensiaputarvikkeiden lisäksi aina mukana on matkalaturi (hiljattain ostin aurinkokennolaturin, joka lataa itseään täyteen auringossa ja jopa pilvisellä säällä). Tämä erittäin kätevä siitä jos on pidempi vaellus eikä mitään missä ladata tuota matkalaturia. Ohut mikrokuitupyyhe ja perus hygieniatarvikkeet kulkevat aina mukana toki unohtamatta hyttysmyrkkyä ja aurinkorasvaa. Tulentekovälineet ovat aina must niinkuin on myös puukko.

Vettä kannan kaksi litraa ja vettä varten vedenpuhdistustabletteja (löytyy mm. apteekeista). Vaikka Suomessa aika hyvin pystyy juomaan purovesiä, kannan niitä varmuuden vuoksi. Mitä tulee ulkomaihin niin Nepalissa ne olivat vakiovarusteeni. Vettä kun sai joko ostaa kalliilla hinnalla muovipulloissa tai saada ilmaiseksi majatalojen kraanoista. Yksi tabletti menee 1l vettä ja noin 30min jälkeen vesi on jo juomakelpoista. Näiden tablettien teho on lähes 100%, mutta mainittakoon, että viime Nepalin reissullani sain Cryptosporidium-parasiitin mitä tämä pilleri ei sitten tuhoakaan juomavedestä. Muutaman kuukauden kärsin vatsavaivoista, mutta lopulta herra-parasiitti lähti kehostani pois, toki omatoimisesti eikä antibiooteilla. Riippuen aina sitten myös vaellusreissuista niin mukaan tarttuu muutakin tarpeellista, mutta vaikkapa muutaman päivän vaelluksella ei ihan koko asuntoa tarvitse pakata mukaan. Luonnossa pärjää yllättävän vähällä ja mitä enemmän liikkuu ja vaeltaa, sitä enemmän huomaa miten pienellä tulee toimeen.