Retkiruokailu -käsitteen voi moni ajatella ties minkälaiseksi ja retkiruoka voi olla kaikkea aina HK sinisestä vaahtokarkkeihin ja sieltä kuivaruokaan. Itselleni ruoka on tärkeää, kuten ystäväni varmasti voivat vahvistaa, joten tarkoituksenani on parantaa omaa retkiruokailuani tässä matkan varrella.
Nepalin vaelluksilla oli suorastaan helppoa kun kaikki ruoka tuotiin suoraan nälkäisen naamani eteen. Maksoin vaelluksista pakettihintaa paikalliselle oppaalle ja hinta sisälsi 3 x ruuan / päivä ja ruokailu tapahtui paikallisissa majataloissa reitin varrella. Silloin ajattelin, että ruoka oli yksinkertaista kun vaikkapa Everestin vaelluksella söin pitkälti kasvis Dal Bhatia eli paikallista currymuhennosta ja linssikeittoa. Nyt kun vaelluksilla itse kannan ruokani, on se yksinkertaista. Yllättävästi ruokaa tarvitsee runsaasti ja se painaa, joten on aika tarkastella mitä ruokaa sitä oikein haluaa syödä ja mistä luopua.
Helpoimmillaan olen Suomessa vaelluksilla mennyt valmisruokien kanssa, jotka ovat lähinnä olleet Knorrin pussipastoja, mutta niitä kun tarpeeksi kauan naamariin vetää on aika vaihtaa ruokalajia. Omat lähtökohtani retkiruualle ovat ne, että ruoka olisi tarpeeksi ravintorikasta ja hyvää, mutta ei paina montaa kiloa rinkassa varsinkaan pitkillä vaelluksilla. Tämähän kuulostaa lähes jo siltä, että haluan parasta halvimmalla hintaa?
Aamupala itselleni on helppo, sillä tykkään puurosta, joten nyt olen viime aikoina keskittynyt sen muokkaamiseen ravintorikkaammaksi. Tällä hetkellä puurosekoitukseni sisältää kaurahiutaleita, kauralesettä, ruishiutaleita, auringonkukansiemeniä, kurpitsansiemeniä, pellavansiemeniä ja chian siemeniä. Joka aamulle pakkaan omaan minigrippussiin tälläisen sekoituksen (arviolta 2-2,5dl annos kuivamuonaa) ja näiden lisäksi olen alkanut puuron sekaan kuivattamaan hedelmiä ja marjoja.
Hedelmien, marjojen ja ylipäätään ruokien kuivaaminen on hauskaa, mutta todella aikaa vievää puuhaa, joten jos siihen päätyy niin varaa kalenteristasi koko päivä. Ostin hiljattain Emax-merkkisen ruokakuivurin ja se on osoittautunut erittäin hyväksi laitteeksi! Tähän mennessä olen sen kanssa kuivannut yrttejä, pinaattia, ruohosipulia, kirsikkatomaatteja, porkkanaa, paprikaa, aprikooseja, kiiviä, mansikoita ja mustikoita. Eri ruokalajeilla on eri kuivatuslämpötilat ja -ajat ja ne selviävät kun googlettaa. Yleisesti kaikki yllämainitut kuivatukset ovat onnistuneet hyvin, mutta aina kaikki ei mene niinkuin Strömsössä ja esim. mustikan kuivaaminen epäonnistui täysin. Mustikat olivat tuoreena kuivurissa noin 15h ja olivat edelleen kosteita. Olin lähdössä taas Eerikkilään aamuvarhain kun tuo 15h tuli täyteen, joten jouduin keskeyttämään koko kuivauksen ja mustikat menehtyivät kuivauksen johdosta. Joku ehkä miettii miksi kuivatan ruokaa niin syitä on muutama; kuivatut ruuat ovat SUPERkevyitä kun ne menettää niiden nesteet! Lisäksi ne säilyvät pitkään ihan vaikka huoneenlämmössä kun niistä on ne nesteet poistuneet, jonka johdosta ne normaalisti keräisivät bakteeria ja homettuisivat. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, jokainen joka on kaupasta ostanut vaikka kuivattuja mansikoita, tietää mikä niiden hinta on niin koen säästäväni tässä rahaa. Ja vielä ihan viimeisimpänä, tiedän itse tasan tarkkaan, ettei hedelmissä tai vihanneksissa mitä kuivaan ole mitään ylimääräistä, kuten säilöntäaineita.
Lounaaksi ja illalliseksi olen kokeillut ties mitä ja niiden sapuskojen tekeminen onkin haastavaa ja edelleen yritän löytää omia suosikkeja. Viimeisimpänä ostin Mummon muusia (muusijauhetta eli taas kevyttä ja säilyvää), kuivia punaisia linssejä, kuivasin vihanneksia kuivurissa ja kiertoilmauunissa vähärasvaista naudan jauhelihaa (kuivuri kun oli jo täynnä muita pöperöitä). Nämä olivat ihan ok, mutta makua puuttui, joten ensi kerralle ajattelin ottaa srirachaa mukaan niin johan maistuu muusikin paremmalta. Haastavaa lounaasta ja illallisesta myös tekee se, että pitäisi laskea paljonko kaloreita kuluttaa päivässä, jotta varmasti saisi ravintorikasta ruokaa tuomaan energiaa. Yksi koulukaverini puhui kuivatusta curryruuasta ja sehän jos jokin iskostui päähäni, joten lähden sitä varmaan testailemaan seuraavaksi. Kävin viikonloppuna jo Vii Voan Aasia-kaupassa ja löysin sieltä kookoskermaa kuivattuna ja jauhettuna niin nappaan sen myös retkelle seuraavaksi mukaan (hyvää energiaa).
Jokainen joka kotona kokkaa, tietää, että ruokaan kannattaisi lisätä mausteita ja ylipäätään ruoka kokata öljyssä tai rasvassa. Pulloja, purkkeja ja pusseja on haastava kantaa mukana niin koulukavereiltani kun olen vinkkejä ottanut, laitoin öljyn jo syötyyn smoothiepussiin (uudelleen suljettava eikä falskaa), mausteet putsattuun kasvorasvapurkkiin (minigripissä tarttuvat helposti vaan muovin reunoille) ja srirachan ajattelin nyt seuraavaksi myös laittaa tuollaiseen smoothiepussiin. Jos kotoa löytyy vanhoja filmipurkkeja tai vaikka poretablettipurkkeja, kannattaa ne hyödyntää esim. mausteiden kanssa.
Välipalojen kanssa en ole kitsastellut tai säästellyt painossa ja olen ostanut korkeaenergiapitoisia snacksejä eli pitkälti suklaata, energiapatukoita, smoothieta, irtokarkkeja, sokeroituja kuivahedelmiä, taateleita ja manteleita. Aiemmassa blogissa taisin mainita olevani pähkinäallergikko eli ikäväkseni en niitä pysty syömään, joten on löydettävä muita vaihtoehtoja. Lisäksi varsinkin kesävaelluksilla kun on kuuma ja pitkillä vaelluksilla ylipäätään kun tulee juotua paljon vettä, on myös hyvä tarkkailla suolatasapainoa niin itselläni on tapana sekoittaa kerran-kaksi päivässä elektrolyyttijuomajauhetta/-poretabletti litraan vettä. Myös apteekin nesteytystabletit sopivat tähän mainiosti, mutta usein urheilukauppojen poretabletit ovat paremman makuisia kuin nuo ripulitauteihin tarkoitetut apteekin valmisteet. Jos nappaat vettä luonnosta niin hyvä on myös kantaa vedenpuhdistustabletteja tai muuta veden puhdistajaa mukana, että säästyt esim. kolibakteerilta mitä Kolin vesistöstä tänä kesänä oli löytynyt.
Mitä ruokailuhetkeen tulee, on hyvä miettiä vastuullisuutta niin kokatessa, syödessä kuin syömisen jälkeen. Saimme Metsähallituksen edustajan visiitille Eerikkilään muutama viikko sitten ja kävimme Metsähallituksen luontopalveluita läpi. Nuotiopaikat ovat erittäin kivoja, mutta oletko huomannut, että niissä on aina puita vajassa? Kukahan ne sinne on tuonut ja millä? Kun kokkaat nuotiolla niin käytä sen verran puita kun tarvitset ja jätä loput muille niitä tarvitseville. Nuotiossa voit polttaa polttokelpoiset jätteet, mutta hyvänä nyrkkisääntönä retkeillessä on se, että jaksat varmasti kantaa ruokiesi roskat mennessäsi kun jaksoit ne täytenä kantaa tullessakin eli pidetäänhän nuotiopaikat ja luonto puhtaana! 🙂 Muista myös aina katsoa vaikka Ilmatieteenlaitoksen sivuilta onko voimassaolevaa metsäpalovaaraa alueellasi ja jos on niin tulenteko on kielletty. Tulta ei saa myöskään tehdä muilla kuin merkityillä tulentekopaikoilla eli ethän kyhää omaa pikku notskia vaikkapa kalliolle telttasi viereen. Jos vaellat muilla kuin valtion mailla niin voit maanomistajalta toki kysyä luvan tulentekoon.
Nuotiolla ja retkellä ylipäätään pystyt myös hifistelemään ja mieleenpainuvimpana itselleni jäi juhannusvaellukselta kun yksi pariskunta teki muurikkapannulla ammupalaksi munakaspyttipannua makkaroiden kera. Koulussa myös käytimme muutaman päivän nokipannukahvien, tikkupullan ja muurinpohjalettujen tekoon ja jos voisi (ja jaksaisi) voisi niitä tehdä vaikka joka vaelluksella, mutta niiden tarvikkeet jo painavat enemmän rinkassa ja säilyvyys saattaa olla koetuksella. Säilyvyyttä esim. muurinpohjalettujen tiimoilta auttaa se jos laitat lettutaikinan kylmään termariin niin säilyy se siellä hieman kauemmin kuin normaalisti.
Nuotiokokkailun lisäksi voit kokata ruokasi erinäköisillä keittimillä. Yleisimpiä (ainoita?) keittimiä ruokailuun ovat kaasukeittimet, Trangia ja bensakeitin, joilla voit kokkailla itsenäisesti missä vaan. Kaasukeittimet eivät yleisesti toimi kun Suomessa mennään kelien puolesta alle nollaan, sillä niiden sisällä oleva kaasu ei kaasuunnu eikä sitä myöden tule ulos pullosta. Joitakin kaasupulloja on, jotka toimivat myös pienessä pakkasessa, mutta kannattaa niistä ottaa selvää etukäteen. Talvivaelluksilla on hyvä olla bensakeitin varsinkin jos tulentekopaikoista tai niiden kunnosta ei ole tietoa. Trangia on hyvin perus ja varmaankin yleisin keitin ja toimii spriillä.
Jos retkeilet enemmän, kannattaa olla omat lautaset ja mukit (ei kertakäyttöisiä jos haluaa vähentää jätettä) tai voit syödä ruokasi myös suoraan keittimen kattilasta. Itselläni on silikoniset kokoontaitettavat lautaset ja muki, jotka palvelevat hyvin retkiruokailussa. Kun ruokasi on mahassa, on tiskauksen vuoro ja tiesithän, että tiskejä ei pestä vesistöissä? Eli et huljuttele astioita järvessä, purossa, joessa tai muuallakaan. Lapissa paljon kuulee tarinoita ihmisistä, jotka puron yläjuoksussa pesevät astioitaan ja alajuoksulla joku ottaa purosta juomavettä ja pulloon loiskahtaa makaroni yläjuoksulta. Ai, että mikä makuelämys ”puhtaassa” vedessä. Voit hyvin napata tiskivetesi vesistöstä, mutta hyvä olisi mennä tiskaamaan astiat vähintään 2m vesistöstä toki vielä ekologisilla pesuaineilla luontoa säästäen. Koko tiskiainepulloa ei kannata kantaa mukanaan vaan kannattaa sekin laittaa esim. tuollaiseen smoothiepussiin mitä olen muissakin nesteissä käyttänyt. Harjan kanssa olen myös ollut tarkka ja viimeisimpänä olen ostanut bambuharjan harjasosan (eli ei vartta ollenkaan). Se on pieni, kevyt ja kuivuu nopeasti eli kerää vähemmän bakteeria itseensä.
Vinkkivitonen myös astioiden kuivauksesta hygieniapassikoulutuksen jälkeen, kuivaa ne heti pesun jälkeen. Ette halua tietää paljonko bakteeria alkaa märkiin astioihin kertyä ja miten nopeasti nuo bakteerit jakaantuvat ja lisääntyvät. Noh, hysteerinen ei tarvitse olla tietenkään ja omasta mielestäni vatsaan on hyvä kerätä eri maiden bakteerikantaa, mutta kivempihan on laittaa ne astiat takaisin rinkkaan kun ne on kuivat. 🙂
Seuraavat ruokakokeiluni ovat varmaankin curryruoka (ehkä jopa kuivattuna), juustoinen juureskeitto termarissa (odotan Mastermarkilta saapuvaa promotuotetta Thermos, jonka saan kokeiluun) ja kuivattu raaka kanamuna (siitä saa kuivattuna jauheen, josta voi tehdä retkellä munakasta). Jos kenelläkään on vinkkejä ja hyviä retkireseptejä niin laittakaahan viestiä niin kotikokki Eurén lähtee testailemaan.
Toimistosta erämaahan 