Talviretkeily

Tammikuu koitti ja samoin koitti talviretkeily. Aikaisempaa ”kunnon” kokemusta kyseisestä lajista ei ole ollut, joten moni asia tuli uutena. Eerikkilän urheiluopiston puolesta aloimme opiskella talviretkeilyä varten jo loppusyksystä, milloin kävimme varustelistoja läpi, teimme jokainen tahollamme varustehankintoja ja huolsimme koulun talviretkeilyn varusteita valmiiksi odottamaan tammikuuta. Mitä itse ajattelin siitä mitä se sitten on, mikä tulee olemaan helppoa ja mitä haasteita kohtaan? Tiesin jo heti aluksi omasta kehostani sen, että tärkeimmät asiat jaksamiseen tulevilla hiihtovaelluksilla on uni ja ravinto; eli tarpeeksi lämmin ja hyvä makuupussi, lämpimät ja kylmää eristävät makuualustat ja ravinnon puolesta tarpeeksi ravintorikasta ruokaa, juomaa ja mieltä kohentavia snacksejä. Haastavuuden puolesta ajattelin haastavinta olevan umpihankihiihto ahkion kanssa ja ladun tekeminen kun ahkio kevyesti voi painaa sen 30-50kg kaikkien varusteiden kanssa.

Varusteet olivat varmaankin ensimmäinen asia mitä lähdin tarkastelemaan ja tekemään ostoja. Jos jotain olen oppinut elämästä ja retkeilyssä tehdyistä mokista niin parempi satsata kerralla hyvään, kuin ostaa sekundaa ja sen jälkeen hyvää kun on esim. palellut nolla-asteisessa kelissä Saanajärvellä kesämakuupussin kanssa, minkä comfort arvo on +14c.. Tilasin talvimakuupussiksi Sea to Summitin Alpine ApIII makuupussin, minkä comfort arvo (eli se aste missä nukun hyvin 8h putkeen palelematta) on naisilla -30c ja miehillä -40. Äärilämpötila kyseisellä pussilla taisi olla -60c, mikä tarkoittaa sitä, että selviän hypotermiasta 8h ajan tuossa kylmyydessä. Summa summarum, pitäisi pärjätä Suomen talvessa ja muillakin tulevilla retkillä tuon pussin kanssa.

Tilasin samaan hetkeen myös taukotakin eli lämpimän räikyvän punaisen untuvatakin (Marmot Womens Tyndall Hoody), minkä kanssa pärjää hyvin kun istuskelee vaikka leirissä talvella ja kokkaa bensakeittimellä ruokaa. Leirikengiksi valikoitui niinkin fancy pancy kengät kuin Motonetin pilkkisaappaat! Hintaa näille kengille taisi tulla 25€ ja ovat siis muovisaappaat missä erillinen huopavuori sisällä. Niillä tarkenee seisoskella leirissä samassa -30c pakkasessa + näiden kanssa voi vaikka hiihtää erä-/tunturisuksilla tai liukulumikengillä missä on ns. OAC-side eli lumilautakengän siteen näköinen side mihin menee kenkä kuin kenkä kiinni. Kaksi ensimmäistä hiihtovaellusta tein lainasuksilla ja Hammatunturiin ostin jo omat tunturisukset; Åsnes Cecilie Skog Rottefellan siteillä + Alpina Alaska monot + Åsnesin hankisauvat.

Koulun kautta tuli tehtyä tänä talvena kolme hiihtovaellusta, joista ensimmäinen oli Tammelassa Liesjärven kansallispuistossa (1 yö/2 päivää), toinen Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa (2 yö/ 3 päivää) ja kolmas Hammastunturin erämaassa Inarissa (5 yö/6 päivää). Varustelista näihin oli suht sama kaikkiin, mutta toki Kuusamoon ja Inariin piti varustautua hieman lämpimämmillä kamoilla + ottaa huomioon hiihtovaellusten pituus. Alla listattuna muutama nosto varusteista ja vaatteista. Näiden lisäksi listalla on vielä paljon muuta ja riippuen reissusta, lista aina vähän muuttuu. On helppo pitää puhelimen muistiossa tiettyjä vaellusvarustelistoja ja aina uuden vaelluksen tullessa tsekkaa vanha lista, miettiä mikä toimi ja mikä ei ja sitten taas tehdä muutoksia.

• Ahkio (Savotta Paljakka – laina-ahkio koululta)
• Tunturisukset, monot, skinit (Tammelassa ja Kuusamossa lainakamat, Hammastunturilla omat Åsnes Cecilie Skog sukset, Alpina Alaska BC monot, Åsnes hankisauvat, skinit eli nousukarvat suksiin kun mennään ylämäkeä)
• Sea to Summit Alpine Ap3 makuupussi, Exped Synmat 5M makuualusta, solumuovimakuualusta
• Talviteltta ja lumikiilat (Hilleberg Nallo – lainateltta koululta)
• Bensakeitin (Omnifuel bensakeitin – lainassa koululta) + bensaa
• Vaatteet; oman mielen mukaan, mutta nostoina: yövaatteeksi merinovillakerrasto + pipo, hiihtoon merinovillakerrasto, kuorivaatteet, soft shell vaatteet, merinovillasukkia, merinovillabalaclava (kypärämyssy) kylmän kelin varalle, Marmot Tyndall Hoody untuvatakki, RAB gaiterit monoihin (ns. säärystimet, jotka estää lumen pääsyn nilkkaan), Motonetin taukokengät leiriin
• Tarvikkeita; oman mielen mukaan, mutta nostoina: tulentekovälineet ja puukko, wcpaperi, otsalamppu, laturit laitteille, juoksuvyö mihin mahtuu laturit (pysyvät lämpimänä ja toimintakykyisenä pakkasessa), EA-pakkaus, sormien ja varpaiden lämmittimiä (Phoxx-merkkisiä), yksittäispakatut hygienia-Savetit (sulavat nopeampaa taskussa kuin iso pakkaus = hygienia pitkillä reissuilla tärkeää), GPS-laite + kartta ja kompassi, radiopuhelin (ahkiohiihdossa letka on pitkä niin helppo antaa apuoppaalle, joka hiihtää viimeisenä toinen radiopuhelin)
• Ruokaa, ruokaa ruokaa (paljon, ravintorikasta, kuivattua/pakastettua, Dexal nesteytysporetabletteja, suklaata, herkkuja = huom. kaikki jäätyy)
• Termospulloja (3kpl = 1 0,75 Thermoksen termos missä aina kuumaa vettä, 1 0,7 Thermoksen ruokatermos mihin voi aamulla kokata valmiiksi vaikka lounaan, 1 0,3 termos missä teetä/kahvia/kaakaota)

Voisin puhua tuntikausia ruuasta, ravinnon tärkeydestä ja muusta vastaavasta, mutta jätetään ne ruokapuheet nyt sikseen. Miten ruokailu muuttuu talviretkeilyssä on ensinnäkin se, että kaikki tosiaan jäätyy ennemmin tai myöhemmin paitsi kuivaruoka. Tammelan ahkiohiihtovaellukselle en ehtinyt kuivaamaan ruokaa niin menin pitkälti vanhoilla mitä oli jäljellä ja pussipastalla. Kuusamoon panostin jo enemmän ja otin kuivaruuan lisäksi ylläri ylläri muusijauhetta (Mummonmuusi), makkaraa ja pakastekeittoa. Pakastekeitto oli täysi ahaa-elämys kaupassa, kunhan kylmäketju ei katkea, mikä Kuusamossa toteutui, kun pakkasta oli kokoajan sen -20c – -30c, niin kaupasta pystyi heittämään pakastekeiton suoraan ahkioon odottamaan ja siellähän se pysyi pakastimessa koko reissun ajan.

Hammastunturin reissua varten ehdin kuivaamaan runsaasti ruokaa niin oli laajempi ruokavalikoima reissulle. Kuivasin mm. kanariisicurryainekset (keitin ja kuivasin basmatiriisin, paistoin ja kuivasin kanan, paistoin ja kuivasin wokvihanneksia + lisäksi otin mukaan valmiin Panang curry maustetahnan ja valmiin kookoskermajauheen). Pidemmän päälle kun tulee vaellettua sen minkä ehtii alkaa kaikki retkiruoka tökkimään, joten yritän tehdä lähes samaa ruokaa kuin tekisin kotona niin pysyy ruoka maukkaana myös reissuilla.

Snackspuolella yritän miettiä ruokia, mitkä eivät jäädy niin pahasti. Suklaalevyt paloittelin valmiiksi minigrippusseihin, patukoiksi valikoitui mm. Twixejä (keksisuklaa ei jäädy niin pahasti kuin esim. Mars), sipsejä (eivät jäädy ollenkaan), Fasupaloja (taas kyseessä keksisuklaa) ja irtokarkkeja valmiiksi pienempiin minigrippusseihin. Aamupalalle Hammatunturiin kuivasin raakaa kananmunaa ja sain siitä jauhetta, mistä ennallistuksen jälkeen saa tehtyä munakasta pannulla. Munakkaaseen kuivasin myös paprikaa ja sipulia + pilkoin chorizomakkaran minigrippussiin valmiiksi (jäätyy, mutta sulaa nopeampaa, kun on pieninä paloina). Lisäksi aamupalaksi oli tutuksi ja hyväksi todettu puuro kuivahedelmien, siementen ja marjajauheiden kera + pikakahvia.

Mites sitä ruokaa talvella sitten kokkaillaan? Osa kaasukeittimistä saattaa toimia talvella ja ainakin oma MSR Pocket Rocket kaasukeitin toimi kun pakkasta oli noin -10c, mutta toimi hieman huonosti (yleensä pakkasessa kaasupoltin ns. yksii kaasua eli polttaa sitä heikommin). Parhaiten talvella toimii bensakeitin ja meillä esim. hiihtovaelluksilla on ollut koulun Omnifuel bensakeitin käytössä (keitin + varabensapullo). Kuusamossa tuli tosin todistettua myös se, että kun oli -30c niin kyllä alkoi bensakeitinkin yskimään, eikä meinannut toimia. Bensakeittimellä sulatetaan myös juoma- ja kokkausvedet yleensä lumesta, ellei satu olemaan avointa puroa/kaivoa tms tai jääkairaa mukana. Siinä pitää vaan olla tarkkana jos lumesta sulattaa vettä, että kattilan pohjalla on aina ns. siemenvesi valmiina eli hiukan vettä pohjalla, ettei lumi vaan höyrysty ja ”pala pohjaan”.

Hiihto itsessään jännitti eniten, kun ei oikein tiennyt paljonko ahkio tulee painamaan (pelkkä ahkio tyhjänä painaa noin 7kg) kaikkien kamojen kanssa. Hiihto ahkion kanssa umpihangessa kuumotti, mutta päätin, että sitä vaan pusketaan eteenpäin tuntui se miltä tahansa. Kuusamossa meillä oli umpihankea lähestulkoon koko matka lähtöpisteestä leiriin eli noin 7km. Reissussa meitä oli 12 opiskelijaa + kaksi ohjaajaa, joten pystyimme hyvin pyörittämään jokaista aina etunenässä pienen hetken tekemässä latua umpihangessa. Paikoitellen lunta ylettyi reisiin saakka ja ladun tekeminen painavan ahkion kanssa oli tuskallista. Jos olisi pienemmällä porukalla matkassa ja umpihankea olisi paljon ja joka päivä, voisi tehdä niin, että hiihtää ilman ahkiota ja tekee ensin latua ja sitten hakee ahkion ja kulkee puolivalmista latua pitkin niin säästää voimia, vaikka ei säästäkään ajassa tai matkassa. Suksissa pitää myös olla hyvin pitoa, jotta pääsee liikkumaan varsinkin Hammastunturin erämaassa kun maasto on hyvinkin ylä-alamäkeä suurimmalta osalta. Lainasuksissa käytin pitovoidetta, mutta omiin ostin Åsnesin skinit eli nousukarvat, mitkä pitivät kyllä hyvin suksen paikallaan.

Hiihtopäivän kun sai suoritettua starttasi leirityöt, jotka hieman vaihtelivat leirin sijainnista riippuen. Tammelassa leiriydyimme keskelle metsää, joten ensialkuun tamppasimme telttakunnittain suksilla tai lumikengillä omat telttapaikkamme lumeen. Telttojen pystytykseen talvella käytetään talvikiiloja, jotka ovat normaaleja telttakiiloja huomattavasti isommat ja tarttuvat paremmin lumeen kiinni. Myös esim. suksia ja suksisauvoja voi hyödyntää vaikkapa teltan myrskynarujen kiinnittämisessä lumeen.

Absidillisiin telttoihin voi hyvin kaivaa ns. abisidikuopan eli kuopan teltan eteisen kohdalle lumeen, joka antaa teltan eteiseen enemmän seisomakorkeutta ja helpottaa esim. telttaan menoa kun pystyy istumaan sisäteltan reunalla jalat absidissa. Tammelassa seuraavana osa meistä valmisteli nuotiota maapuista (eli kaatuneita puita/risuja/oksia, joiden käyttöön tarvitaan erikseen maapuulupa Metsähallitukselta), osa rakensi wc-riu’un puiden väliin ja osa tamppasi leiriin polkuja ja nuotiopaikkaa. Kuusamossa taas leiriydyimme autiotuvan läheisyyteen, joten mm. riukua emme rakentaneet vaan käytimme autiotuvan huussia. Kuusamossa sitten taas olimme järven rannalla, joten Tammelan lumesta veden sulatuksen sijaan, kairasimme järveen reiän ja saimme juoma- ja keitinvetemme sitä kautta.

Eerikkilän urheiluopiston maastoharjoituksiin kuuluu hiihdon lisäksi vielä aina kaikkea muuta, kuten Kuusamossa hiihdon lisäksi tehtiin lumikengillä parin tunnin retki ja pilkittiin yksi päivä. Hammastunturilla huiputettiin mm. Tunturi-Suivakko, rakennettiin lumikammit ja vedin meidän porukalle vuorikiipeilyn perusteita. Hammastunturin erämaan hiihtovaellus oli hyvin omanlainen kokemus ja kyseisen maastoharjoituksen tekemiseen meni paljon aikaa ja energiaa niin kerron suunnittelusta ja toteutuksesta vielä erikseen seuraavassa blogipostauksessani. Pysykää kuulolla!